Kun miettii mitä sanapari "Just Cause" tuo mieleen, on yhdysvaltain hallituksen kieroilu ja valehtelu. Nimi on peräisin saman nimisestä oikeasta operaatiosta, jossa jenkkiperkeleet syöksivät Panaman diktaattorin, Manuel Noriegan, valtaistuimeltaan. Taisi olla CIA:n "talouspalkkatappajan" lahjontasalkku yhtä täynnä rahaa Panamasta palatessaan kuin "Americanasta" lähtiessään... mutta se stoori on toinen juttu. Vaikka tämä pelin nimi on kuin kirosana niin voimme puhua kuitenkin erinomaisesta "hiekkalaatikkopelistä", mutta ei suinkaan täydellisestä. Kyllä ne ruottalaiset osaavatkin jotain pornon lisäksi...

Tosiaan, tämä ruotsalaisen Avalanche Studiosin ja Eidos Interactiven yhteistyön hedelmä näki ensi kertaa päivänvalonsa Square Enixin julkaisemana Pohjois-Amerikassa 23.3.2010. Euroopassa peli julkaistiin vain kolme päivää myöhemmin. Peli on julkaistu Xbox360:lle, PS3:lle sekä PC:lle, ja alustoista viimeisimmällä peli saa runtua kriitikon julmasta kohtelusta.

Peli lähtee käyntiin kun Agentti Rico Rodriguez pudotetaan Kaakkois-Aasialaiselle Panaun saarivaltiolle. Entinen USA:n liittolainen Panau vallataan Baby Panay nimisen henkilön toimesta, joka harjoittaa julmaa diktatuuria ja katkaisee siteet Yhdysvaltoihin. Ricon tehtävä on syrjäyttää Panay ja salamurhata Tom Sheldon, jonka pelätään loikanneen ja pettäneen maansa. Pian selviää, että Sheldon on itsenäisesti tutkinut suurempaa salaliittoteoriaa Panaun takana ja Rico liittoutuu hänen kanssaan saattaakseen tehtävänsä loppuun. Tarina on mitään sanomaton kyhäelmä eikä huonojen ääninäyttelijöidenkään suoritukset auta tarinan kerrontaa myönteisessä mielessä. Tarinaa on vähän ja se on todella heppoinen ja kuin tekosyy koko pelin olemassaoloon ja siihen miksi pelaaja ylipäätään riehuu kyseisessä paikassa. Tarina jää todellakin kylmäksi Grand Theft Auto -pelien rinnalla, jossa tarinaa ja huumoria on tuutin täydeltä. Pelissä myös nähdään GTA:sta tuttuja autojen sisällä käyviä keskusteluita yhden kappaleen verran ja sekin päättyy lyhyessään Ricon "TURPA KIINNI!" replaan, joka kuin ironisesti kuvastaisi pelin tekijöiden paneutumista tarinan työstöön haista-paska-asenteella.

Vaikka peli mokaa tarinan ja näyttelijäsuoritusten kanssa, peli voittaa pelattavuudellaan. Tekemistä on aivan perkeleesti - tannerta on laukata kymmenien kilometrien verran joka suuntaan, armeijan tukikohtien tuhoamista on helvetisti, esineiden keräämistä lähes liikaa jne. Peli tarjoaa myös paljon aseita ja kulkuneuvoja ympäristössä leikkimiseen. Hahmo omaa myös laskuvarjon ja Bionic Commando -tyylisen vaijerin, joka mahdollistaa vaihtoehtoiseen nopeaa liikkumiseen. Jotkut katsovat loputtomien laskuvarjojen, vaijerin ilmiömäisen käytön tai järjettömien stunttien suorittamisen hyvin epärealistiseksi ja karkoittaa osan pelaajista. Itseltäni tämä ei pilaa tunnelmaa, koska epärealistisuus on pelin henki ja sillä saadaan aikaseksi mitä cooleimpia stuntteja ja äksön tilanteita. On tyystin toinen asia jos peli ei tietäisi mikä se yrittäisi olla ja se sekottaisi sen verran vakavuutta ja realistisuutta, että jonkin epärealistisen asian sijoittaminen siihen kuvaan sekottaisi pakan ja saisi savut korvistani. Tämän kaltaista raivoisaa ristiriitaa voi nähdä myös elokuvissa kuten "Transporter 2" -elokuvassa, joka sisältää realistisuutta mutta tyrmää sen täysin järjettömillä stunteilla. "Shoot Em Up" -leffa taas puolestaan edustaa järjettömien stunttien ja tilanteiden käyttöä alusta loppuun kuten Just Cause 2 ja sen takia saa näyttämään kaiken viihdyttävältä ja hauskalta kun asia on tehty selväksi alusta lähtien.

Ohjattavuus on pelissä hyvä, mutta ajoneuvojen käsittely on huteraa. Hyvä ajoneuvojen ohjaus on lähes normipuute jokaisen GTA-tyypin pelissä, jossa vaan itse GTA on onnistunut täydellisesti. Mielenkiintoisin havainto oli helikopterin surkea ohjattavuus PC-versiossa, jossa taas konsoliversiot ovat onnistuneet. PC-version kopteria saa hyvin surkeesti liikkumaan eteenpäin koska kopteria ei voi kunnolla kallistaa kyseiseen suuntaan. Mistä moinen, en tiedä, mutta sen takia PC-pelaajana en halua edes sylkäistä koptereita päin. Nopeemmin liikkuu varjo auki ja ottamalla vauhtia vaijerin avulla.

Jos pelin huonoiksi puoliksi eivät riitä huono tarina, ääninäyttely, ajoneuvojen ohjattavuus, on lisäksi yhden tekevät hahmot. Hahmot eivät ole kovin kummoisia eikä niiden luomisessa ole paneuduttu ulkonäköä syvemmälle. Hahmot ovat sieluttomia, koska niistä ei kerrota mitään. Hahmoista on vaikea saada mitään kiinni ja on aivan saman tekevää mitä ne höpisevät välianimaatioissa, ja ainoat asiat mitä niistä ymmärtää on mitä seuraavassa tehtävässä pitää tehdä. Kaikki muu turha höpinä menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Toinen asia mikä alati vituttaa on vihollisten loputon "spawnaus". Jos teet hälytyksen, on varmaa että saat tauotta tulittaa ympäriinsä ja kun panokset loppuu, huomaat hyvin nopeasti pakenevasi paikalta. Olisi mukavaa saada välistä taukoakin riehumiseen, mutta tukikohdissa saat olla kokoajan tuli perseen alla ja väistellä niskaan satavaa paskaa. Saarivaltio on loppuunsa pieni, joten ei siellä voi sotilaita loputtomiinkaan olla.

Hyvinä puolina sanottakoon, että peli on onnistunut upeassa ympäristössään, aseita ja vempeleitä riittää, vaijerit ja laskuvarjot tuovat omaa kivaa. Myös grafiikka on näyttävää ja maisemaa näkee kauas. Musiikit ja äänitehosteet ovat hyvää luokkaa, ja vaikkei niistä huonoa sanottavaa tullut mieleen niin silti ne ovat varsin unohdettavaa kamaa. Miellyttävää muttei hirveen erikoistakaan. Pienenä yksityiskohtana missä peli ehdottomasti voittaa GTA:n on kartalle sijoitetut keräilyesineet. GTA4:ssa näitä ovat mm. ammuttavat pulut ja niiden löytäminen oli kyseisessä pelissä lähes raivostuttavaa, koska niitä ei saanut kartalle. Tässä JC2 on tehnyt edistyksen ja näyttää kaikkien kerättävien esineiden olinpaikat, joka tekee keräämisestä varsin miellyttävää.

Yhteenvetona voisi sanoa, että peli on loistavaa aivot narikkaan viihdettä mikä jatkaa siitä mihin GTA päätti olla osallistumatta. Just Cause 2 teki hiekkalaatikkopelaamisesta sitä mitä sen pitäisikin olla - leikkikenttä äärettömillä mahdollisuuksilla. GTA edustaa realismia, kun taas JC2 älyttömyyden huippua. Jos olet GTA-miehiä, suosittelen peliä ainakin kokeilemaan. Eihän se ota jos ei annakkaan ja on hyvä muistaa... Ei kaiken tarvitse olla realistista ollakseen hyvää.