Tässä nyt tuli sitten pelattua Prey -nimistä peliä Xbox360, joka on lojunut jo pitkään hyllyssä. Peli on ihan loistava, mutta tällaiselle hullulle Achievement- ja Trophy -metsästäjälle peli aiheuttaa pientä turhautumista sillä, että pelin moninpeli achievementtejä ei saa enää kuin sopimalla jonkun muun henkilön kanssa netissä. Siis oikeasti! No nyt puhutaankin hieman vaihteeksi paskakorporaatioista ja indie-peliteollisuudesta moninpeliä silmällä pitäen. Ja ennen blogin lukemista suosittelen katsomaan Viminomasterin loistavan arvostelun Renegade Paintballista!
Nykyään standardina on se, että jokainen peli omaa jonkin sortin moninpelin. Jos joku arvostelija pelaa peliä, missä ei ole moninpeliä, niin pisteet rankataan surutta alas. Oikeastaan syytän paskaa korporaatiomediaa, sillä resurssit laitetaan täysin hukkaan! Myönnän, että on pelejä, joiden moninpelit niittävät suosiota, mutta kuka nyt oikeasti Modern Warfaren ostaa pelkän yksinpelin tähden? Lasken kyseisen teoksen ainakin itse moninpeliksi! Eli kuten alussa jo mainitsin Prey:ssä ja muissakin räiskintäpeleissä (kuten Wolfenstein) on standardina moninpeli. Linjat huutavat pelaajia ja peli on tungettu unohtuneiden pelien syvään kuiluun. Sama on käynyt suomalaiselle Shattered Horizonille, joka on hyvä moninpeli, mutta ei kukaan sitä pelaa. Se on liian vaikea nykyajan mukuloille ja valitettavasti kunnon pelaajat eivät löydä linjoilta ketään. Ajattelin käyttää kuukauden ilmaisen live-kulta-aikani hyväksi ja pelata kuukauden. Ja paskat. Missään minun omistamassani Xbox-pelissä ei ollut linjoilla ketään! Tämä johtuu siitä, että paskakorporaatioiden ja -arvostelijoiden täytyy standardina vaatia jokaiseen perkeleen peliin moninpelin. Jos sen ajan ja rahan käyttäisi hyväksi niin voitaisiin yksinpeliin tunkea pari uuttaa välianimaatiota lisää tai tehdä jopa yhden sivureitin peliin.
Omakohtainen mielipiteeni on se, että pelit pitäisi jakaa kahteen osaan, moninpelit ja yksinpelit. En nyt väitä, että yksinpeleistä pitäisi kaikki moninpelimahdollisuudet jättää pois, en todellakaan. Se aika, joka keskitetään kaikki-vastaan-kaikki-taistelun tekemiseen voitaisiin käyttää esimerkiksi yhteispelin luomiseen peliin, sekä yksinpelin sisällön kehittämiseen. Ainahan sitä voisi singota pelaajille friendly firen päälle ja alkaa tappaamaan toisia. Miksi sitten juuri yhteispeli? Se myy, mutta tuntuu, että sitä ei ole kukaan ehtinyt tajuamaan. Varsinkin konsoleilla ja roolipeleillä pitäisi olla co-op mahdollisuus. Konsolit siksi, että niillä on mahdollisuus helposti napata matkaan joku toinen samalla sohvalla istuva, sekä roolipeleissä sen sisällön takia (nykyään on ollut tunne, että roolipelit toistavat itseään aivan liikaa, paitsi NDS:llä). Se lisää myyntiä, sillä vaikka ei samalla sohvalla voikaan pelata, niin sitten pitää ostaa monta eri kappaletta peleille. Ja kun co-op on tehty nopeasti, mutta toimivaksi, niin jää aikaa rakentaa peliin lisää sisältöä. Ja se tarkoittaa myös enemmän rahaa. Myönnän kyllä, että ajatus kaveriporukassa monen saman pelin ostamisesta kuullostaa tosi huonolta. Itse asia on tullut vastaan Nintendon Crystal Chroniclesin ja The Legend of Zelda: Four Swordsin kautta. Myös indie-peleissä on tätä vikaa. Varsinkin indie-peli nimeltä Wonderlust: Rebirth veloittaa törkeästi ollakseen kuitenkin aika pieni peli. Hyvinä esimerkkeinä Magicka, Castle Crashers ja Borderlands ovat olleet hintansa väärtejä, sekä kaikki ne pelit, joita voi pelata monta ihmistä jaetulla ruudulla.
Moninpeleistä haluaisin sellaisia, että niiden hinta on hieman heikompi kuin oikeasti kunnon sisällöltään olevan yksinpelin. Call of Duty -pelisarjan moninpeli on nykyään se mikä pitää pelisarjan elossa. Siinä ei olekaan mitään vikaa, paitsi ehkä se, että pelintekijät tuppaavat tekemään pieniä muutoksia uuteen moninpeliin, jossa on taas neljän tunnin grafiikkademo ja moninpeliä on vain vähän hienosäädetty. Pelilafkojen täytyisi keskittyä siihen linjaan mihin Steam lähti eli luomaan ihan oman nettipelisarjan (tarkoitan siis Counter-Strikeä, unohtamatta Unreal Tournamentteja). Edellä mainittuja pelataan vieläkin ahkerasti. Vaikka pidänkin MW:n nettipelistä, niin olen CS-ihmisiä hamaan loppuun ja niillä linjoilla ei sentään pelaajat lopu kesken. Moninpeleihin erityisen tärkeätä on se päivittäminen, pelin on oltava elossa ja sitä on päiviteltävä. Myös servereiden pitää olla pystyssä, jotta peliä edes pystyy pelaamaan ja jos peliä ei kukaan pelaa, niin siinä säästäisi hieman luontoa kun sammuttaisi koko paskan. Tässä on muutama esimerkki siitä miksi oikeastaan kannattaisi erottaa moninpelit ja yksinpelit toisistaan. Puollan myös joitain mistä revitään rahaa, sillä maksavathan serveritkin. Eri pelimuotojen myyminen kadottaa pelaajat pois servereiltä ja varsinkin niiltä uusilta pelimuodoilta, jotka ovat ihan paskaa alusta loppuun. Ja varsinkin nämä Urpot, (jos tunnistat seuraavasta itsesi olet kyllä todellinen tanopää), jotka menevät ja ostavat joka vuosi uuden urheilupelin tai moninpelin, jossa on esimerkiksi vain pelaajat päivitelty ja tehty kiekosta paljon enemmän kiekon näköinen. Tekisi hieman mieli sanoa kaikille tällaisille ihmisille Facebookissa, että: ”Ootte tekin vitun tyhmiä!” Aikarajoitukset upottavat myös pään paskaan. Esimerkiksi: ”Osta hahmoslotti 15 päväksi vain 15 dollaria!” Ei kiitos. Mutta EXP-boosterit, uudet vaatteet tai loputtomat hahmoslotit voivat olla hyviä myyntitavaroita ja veikkaan, että niitä ostavat ainakin jotkut, että saadaan pelintekijöitten palkatkin maksettua.
Pelien tekijöiden, niin korporaatio-pallopäiden kuin indie-hemmojen on tajuttava, että kannattaa alusta alkaen lähteä miettimään, että jos moninpelin tekee, niin pelaako sitä kukaan. Muistan vuosia sitten pelanneeni monia erittäin loistavia indie-moninpelejä, joiden linjoilla ei valitettavasti ollut ketään. Se johtuu pääosin siitä, että kehitysbudjetti on nolla ja netissä on vastaavia pelejä pilvin pimein. Tämän takia on mietittävä, että onko mitään järkeä laittaa vain kilpailija markkinoille, joka on muita suppeampi ja paskempi, mutta eri firman tekele. (Allekirjoittanut on Medal of Honourin innokas omistaja...) On myös mietittävä, että onko ideaa rakentaa peli, jossa on hyvä idea, mutta loppupeleissä niin vähän erilaisuutta verrattuna muihin peleihin (Brink, Warhammer Online). Kukaan ei pelaa ja ostajat haluavat rahansa takaisin. Internetin syvä bittivaltakunta on täynnä indie-mörppejä ja muuta niin paljon etten edes paskalle taivu, mutta siltikin pelaajakunnat pelaavat sitä ainoata ja oikeaa, joka on alkuperäinen ja se jossa on sisältöä (World of Warcraft, Ultima Online, Guild Wars). Myös suuri osa tietyn firman peleistä on niin massatuotantoa, että omat pelit ovat vain on kopioita toisistaan. Tästä tulee hieman rahastuksen maku suuhun (NEXON, Zynga). Sitten voisi keskutella hieman indie-puolesta. Jos teillä ei ole budjettia markkinointiin, niin pitäkää kynää kädessä ja paperia edessä hieman pidempään, jotta oikeasti idea on valmistamisen arvoinen. Suosikaa myös tarinavetoista co-oppia. Ja muistakaa, että aika on teidän puolellanne toisin kun isoilla firmoilla!
Lopuksi haluan sanoa vain sen, että serverit täyttää tyhjä bittipaska, joka jää pelaajien kadotessa servereiltä. Firmat rahastavat liikaa kopioista, bugeista ja sisällön puutteesta, ja sitten itketään kun pitää pistää porukkaa pihalle kun kukaan ei osta ja syytetään firmojen käytetyn pelin myyntiä. Ei ajatella, että josko siellä oikeasti on vastaava peli jo olemassa! Ja missä on co-opit? Kyllä ennen niitä tehtiin! Kai sitä täytyy mennä ja ostaa sitten Nintendo...
P.S. En ole ostanu Medal of Honouria, tuli PS3:sen mukana. Paska peli, älkää ostako!
Nykyään standardina on se, että jokainen peli omaa jonkin sortin moninpelin. Jos joku arvostelija pelaa peliä, missä ei ole moninpeliä, niin pisteet rankataan surutta alas. Oikeastaan syytän paskaa korporaatiomediaa, sillä resurssit laitetaan täysin hukkaan! Myönnän, että on pelejä, joiden moninpelit niittävät suosiota, mutta kuka nyt oikeasti Modern Warfaren ostaa pelkän yksinpelin tähden? Lasken kyseisen teoksen ainakin itse moninpeliksi! Eli kuten alussa jo mainitsin Prey:ssä ja muissakin räiskintäpeleissä (kuten Wolfenstein) on standardina moninpeli. Linjat huutavat pelaajia ja peli on tungettu unohtuneiden pelien syvään kuiluun. Sama on käynyt suomalaiselle Shattered Horizonille, joka on hyvä moninpeli, mutta ei kukaan sitä pelaa. Se on liian vaikea nykyajan mukuloille ja valitettavasti kunnon pelaajat eivät löydä linjoilta ketään. Ajattelin käyttää kuukauden ilmaisen live-kulta-aikani hyväksi ja pelata kuukauden. Ja paskat. Missään minun omistamassani Xbox-pelissä ei ollut linjoilla ketään! Tämä johtuu siitä, että paskakorporaatioiden ja -arvostelijoiden täytyy standardina vaatia jokaiseen perkeleen peliin moninpelin. Jos sen ajan ja rahan käyttäisi hyväksi niin voitaisiin yksinpeliin tunkea pari uuttaa välianimaatiota lisää tai tehdä jopa yhden sivureitin peliin.
Omakohtainen mielipiteeni on se, että pelit pitäisi jakaa kahteen osaan, moninpelit ja yksinpelit. En nyt väitä, että yksinpeleistä pitäisi kaikki moninpelimahdollisuudet jättää pois, en todellakaan. Se aika, joka keskitetään kaikki-vastaan-kaikki-taistelun tekemiseen voitaisiin käyttää esimerkiksi yhteispelin luomiseen peliin, sekä yksinpelin sisällön kehittämiseen. Ainahan sitä voisi singota pelaajille friendly firen päälle ja alkaa tappaamaan toisia. Miksi sitten juuri yhteispeli? Se myy, mutta tuntuu, että sitä ei ole kukaan ehtinyt tajuamaan. Varsinkin konsoleilla ja roolipeleillä pitäisi olla co-op mahdollisuus. Konsolit siksi, että niillä on mahdollisuus helposti napata matkaan joku toinen samalla sohvalla istuva, sekä roolipeleissä sen sisällön takia (nykyään on ollut tunne, että roolipelit toistavat itseään aivan liikaa, paitsi NDS:llä). Se lisää myyntiä, sillä vaikka ei samalla sohvalla voikaan pelata, niin sitten pitää ostaa monta eri kappaletta peleille. Ja kun co-op on tehty nopeasti, mutta toimivaksi, niin jää aikaa rakentaa peliin lisää sisältöä. Ja se tarkoittaa myös enemmän rahaa. Myönnän kyllä, että ajatus kaveriporukassa monen saman pelin ostamisesta kuullostaa tosi huonolta. Itse asia on tullut vastaan Nintendon Crystal Chroniclesin ja The Legend of Zelda: Four Swordsin kautta. Myös indie-peleissä on tätä vikaa. Varsinkin indie-peli nimeltä Wonderlust: Rebirth veloittaa törkeästi ollakseen kuitenkin aika pieni peli. Hyvinä esimerkkeinä Magicka, Castle Crashers ja Borderlands ovat olleet hintansa väärtejä, sekä kaikki ne pelit, joita voi pelata monta ihmistä jaetulla ruudulla.
Moninpeleistä haluaisin sellaisia, että niiden hinta on hieman heikompi kuin oikeasti kunnon sisällöltään olevan yksinpelin. Call of Duty -pelisarjan moninpeli on nykyään se mikä pitää pelisarjan elossa. Siinä ei olekaan mitään vikaa, paitsi ehkä se, että pelintekijät tuppaavat tekemään pieniä muutoksia uuteen moninpeliin, jossa on taas neljän tunnin grafiikkademo ja moninpeliä on vain vähän hienosäädetty. Pelilafkojen täytyisi keskittyä siihen linjaan mihin Steam lähti eli luomaan ihan oman nettipelisarjan (tarkoitan siis Counter-Strikeä, unohtamatta Unreal Tournamentteja). Edellä mainittuja pelataan vieläkin ahkerasti. Vaikka pidänkin MW:n nettipelistä, niin olen CS-ihmisiä hamaan loppuun ja niillä linjoilla ei sentään pelaajat lopu kesken. Moninpeleihin erityisen tärkeätä on se päivittäminen, pelin on oltava elossa ja sitä on päiviteltävä. Myös servereiden pitää olla pystyssä, jotta peliä edes pystyy pelaamaan ja jos peliä ei kukaan pelaa, niin siinä säästäisi hieman luontoa kun sammuttaisi koko paskan. Tässä on muutama esimerkki siitä miksi oikeastaan kannattaisi erottaa moninpelit ja yksinpelit toisistaan. Puollan myös joitain mistä revitään rahaa, sillä maksavathan serveritkin. Eri pelimuotojen myyminen kadottaa pelaajat pois servereiltä ja varsinkin niiltä uusilta pelimuodoilta, jotka ovat ihan paskaa alusta loppuun. Ja varsinkin nämä Urpot, (jos tunnistat seuraavasta itsesi olet kyllä todellinen tanopää), jotka menevät ja ostavat joka vuosi uuden urheilupelin tai moninpelin, jossa on esimerkiksi vain pelaajat päivitelty ja tehty kiekosta paljon enemmän kiekon näköinen. Tekisi hieman mieli sanoa kaikille tällaisille ihmisille Facebookissa, että: ”Ootte tekin vitun tyhmiä!” Aikarajoitukset upottavat myös pään paskaan. Esimerkiksi: ”Osta hahmoslotti 15 päväksi vain 15 dollaria!” Ei kiitos. Mutta EXP-boosterit, uudet vaatteet tai loputtomat hahmoslotit voivat olla hyviä myyntitavaroita ja veikkaan, että niitä ostavat ainakin jotkut, että saadaan pelintekijöitten palkatkin maksettua.
Pelien tekijöiden, niin korporaatio-pallopäiden kuin indie-hemmojen on tajuttava, että kannattaa alusta alkaen lähteä miettimään, että jos moninpelin tekee, niin pelaako sitä kukaan. Muistan vuosia sitten pelanneeni monia erittäin loistavia indie-moninpelejä, joiden linjoilla ei valitettavasti ollut ketään. Se johtuu pääosin siitä, että kehitysbudjetti on nolla ja netissä on vastaavia pelejä pilvin pimein. Tämän takia on mietittävä, että onko mitään järkeä laittaa vain kilpailija markkinoille, joka on muita suppeampi ja paskempi, mutta eri firman tekele. (Allekirjoittanut on Medal of Honourin innokas omistaja...) On myös mietittävä, että onko ideaa rakentaa peli, jossa on hyvä idea, mutta loppupeleissä niin vähän erilaisuutta verrattuna muihin peleihin (Brink, Warhammer Online). Kukaan ei pelaa ja ostajat haluavat rahansa takaisin. Internetin syvä bittivaltakunta on täynnä indie-mörppejä ja muuta niin paljon etten edes paskalle taivu, mutta siltikin pelaajakunnat pelaavat sitä ainoata ja oikeaa, joka on alkuperäinen ja se jossa on sisältöä (World of Warcraft, Ultima Online, Guild Wars). Myös suuri osa tietyn firman peleistä on niin massatuotantoa, että omat pelit ovat vain on kopioita toisistaan. Tästä tulee hieman rahastuksen maku suuhun (NEXON, Zynga). Sitten voisi keskutella hieman indie-puolesta. Jos teillä ei ole budjettia markkinointiin, niin pitäkää kynää kädessä ja paperia edessä hieman pidempään, jotta oikeasti idea on valmistamisen arvoinen. Suosikaa myös tarinavetoista co-oppia. Ja muistakaa, että aika on teidän puolellanne toisin kun isoilla firmoilla!
Lopuksi haluan sanoa vain sen, että serverit täyttää tyhjä bittipaska, joka jää pelaajien kadotessa servereiltä. Firmat rahastavat liikaa kopioista, bugeista ja sisällön puutteesta, ja sitten itketään kun pitää pistää porukkaa pihalle kun kukaan ei osta ja syytetään firmojen käytetyn pelin myyntiä. Ei ajatella, että josko siellä oikeasti on vastaava peli jo olemassa! Ja missä on co-opit? Kyllä ennen niitä tehtiin! Kai sitä täytyy mennä ja ostaa sitten Nintendo...
P.S. En ole ostanu Medal of Honouria, tuli PS3:sen mukana. Paska peli, älkää ostako!
RSS Feed