 | Peligenre: Seikkailu/pulmanratkonta Julkaisija: Focus Home Interactive Kehittäjä: Frogwares Julkaisupäivä (PC): 29.09.2014 Kotisivu: www.sherlockholmes-thegame.com/ Muut alustat: PS3, X360, PS4, XBONE Pelaajamäärä: 1 Ikärajoitus (PEGI): K-16 Arvostelija: Niko Nikkilä Kiitokset PAN Visionille arvostelukappaleesta! |
Millainen peli on Sherlock Holmes: Crimes and Punishments? Yksinkertaista rakas Watson, se on Frogwaresin pitkäikäisen Sherlock Holmes -sarjan uusin tuotos, joka heittää pelaajan keskelle kuutta mielenkiintoista rikosta apunaan enimmäkseen vain Sherlock Holmesin veitsenterävä pääkoppa. Tuloksena on toimiva, mutta tasapaksu pulmapeli joka olisi saanut antaa pelaajalle pikkaisen enemmän hihnaa.
Oikeutta ja kohtuutta
Jokainen pelin rikoksista alkaa Sherlockin tutulta asunnolta Baker Streetiltä, josta pelaaja lähtee rikospaikalle tutkimaan tapahtumien kulkua. Sherlockin massiivisen pääkopan simuloimiseksi pelaajalle on annettu kasa erilaisia pelimekanismeja totuuden tonkimista varten. Silminnäkijöiden haastattelun lisäksi pelaaja kykenee myös muodostamaan keskustelukavereista profiilin poimimalla pistäviä piirteitä heppujen ulkonäöstä. Silminnäkijöiden palturia ei myöskään tarvitse nielaista sellaisenaan, vaan peli tarjoaa tilaisuuden keskeyttää paskanjauhannan jos haastateltava puhuu ristiin aiemmin löytyneen todisteen kanssa.
Lisäksi pelaaja kykenee etsimään rikospaikalta erilaisia johtolankoja sekä paljaan silmän että Batman-tyylisen Detective Vision -kyvyn avustamana, joka korostaa ympäristöstä Sherlockin silmään osuvia poikkeamia. Sherlock kykenee myös muun muassa käyttämään mielikuvitustaan tapahtumien ja esineiden visualisointiin, hyödyntämään ympäristöstä löytyviä työkaluja, etsimään tietoa omasta arkistostaan ja käyttämään tutkimusvälineitään erilaisten aineiden ja esineiden analysoimiseen.
Tämän jälkeen pelaaja pääsee päättelemään, mitkä mahdollisista tapahtumista ja motiiveista ovat totta ja muodostamaan näiden perusteella oman johtopäätöksensä siitä, miten murha tapahtui ja kenen toimesta. Pelin teeman mukaisesti pelaaja voi myös jokaisen tapauksen lopuksi tuomita tai armahtaa rikollisen asianhaaroista riippuen.
Lisäksi pelaaja kykenee etsimään rikospaikalta erilaisia johtolankoja sekä paljaan silmän että Batman-tyylisen Detective Vision -kyvyn avustamana, joka korostaa ympäristöstä Sherlockin silmään osuvia poikkeamia. Sherlock kykenee myös muun muassa käyttämään mielikuvitustaan tapahtumien ja esineiden visualisointiin, hyödyntämään ympäristöstä löytyviä työkaluja, etsimään tietoa omasta arkistostaan ja käyttämään tutkimusvälineitään erilaisten aineiden ja esineiden analysoimiseen.
Tämän jälkeen pelaaja pääsee päättelemään, mitkä mahdollisista tapahtumista ja motiiveista ovat totta ja muodostamaan näiden perusteella oman johtopäätöksensä siitä, miten murha tapahtui ja kenen toimesta. Pelin teeman mukaisesti pelaaja voi myös jokaisen tapauksen lopuksi tuomita tai armahtaa rikollisen asianhaaroista riippuen.
Kukaan ei ole täydellinen... etsivä
Vaikka peli tarjoaakin laajan kirjon erilaisia apuvälineitä tapausten ratkaisemiseen, jäi kokemus silti hieman ontoksi. Aivotyön roolia täyttävät minipelit ovat joko liian helppoja tai ärsyttävää räpellystä, eikä sitä ihanaista ahaa-elämystä oikein synny. Pelin suurin synti on liiallinen kädestä kiinnipitäminen. Sherlock tykkää jatkuvasti todeta ääneen mitä mikäkin uusi löydös merkitsee ja mitä millekin johtolangalle tulisi tehdä sen sijaan, että jättäisi sen selvittämisen pelaajan kätösiin.
Vastavuoroisesti pelin ”haastavimmat” osuudet olivat useimmiten rikospaikkojen seinien nuoleskelemista, kun sitä puuttuvaa johtolankaa ei vaan meinannut millään osua silmään. Välillä taasen tuntui, että suuri osa minipeleistä ja QTE-reaktioalipelit olivat täysin turhia, sillä yksittäinen napin painelu tai ruudun klikkailu ei tuonut mukaan minkäänlaista lisähaastetta.
Lopullisen johtopäätöksen muodostus tuntuukin olevan se osa-alue, joka tarjoaa pelaajalle eniten vapautta ja sen toteutus onkin varsin kiitettävää tasoa. Pelaajalla on mahdollisuus jopa tuomita viaton epäilty, vaikka oikean vastauksen voikin tarkistaa jälkikäteen ja halutessaan yrittää uudestaan. Tämäkin osio tosin kärsii paikoitellen siitä, että tiettyjen asioiden punnitseminen meni auttamatta arvailuksi. Onneksi suurin osa päättelyprosessista tuntui kuitenkin noudattamaan ihan järkeenkäypää logiikkaa.
Vastavuoroisesti pelin ”haastavimmat” osuudet olivat useimmiten rikospaikkojen seinien nuoleskelemista, kun sitä puuttuvaa johtolankaa ei vaan meinannut millään osua silmään. Välillä taasen tuntui, että suuri osa minipeleistä ja QTE-reaktioalipelit olivat täysin turhia, sillä yksittäinen napin painelu tai ruudun klikkailu ei tuonut mukaan minkäänlaista lisähaastetta.
Lopullisen johtopäätöksen muodostus tuntuukin olevan se osa-alue, joka tarjoaa pelaajalle eniten vapautta ja sen toteutus onkin varsin kiitettävää tasoa. Pelaajalla on mahdollisuus jopa tuomita viaton epäilty, vaikka oikean vastauksen voikin tarkistaa jälkikäteen ja halutessaan yrittää uudestaan. Tämäkin osio tosin kärsii paikoitellen siitä, että tiettyjen asioiden punnitseminen meni auttamatta arvailuksi. Onneksi suurin osa päättelyprosessista tuntui kuitenkin noudattamaan ihan järkeenkäypää logiikkaa.
Sherlock Holmes ja hopeatähti
Kerronnaltaan peli ei ansaitse kovinkaan suuria moitteita. Rikokset ovat mielenkiintoisia, niissä esiintyvät hahmot ovat uskottavia ja epäilyksen varjo lankeaakin usein useamman ihmisen päälle. Ääninäyttely on ammattimaista, muttei mitään erityistä, vaikkei käsikirjoitus tarjoaisikaan mahdollisuuksia suuremmalle revittelylle.
Poikkeuksena ovat kuitenkin itse Sherlock ja pienemmässä määrin tämän apuri Watson, joiden luonteenpiirteet tulevat pelin kuluessa hyvin esille. Ja vaikka rikokset ovatkin erillisiä kokonaisuuksia, niin rikos ja sitä seuraava rangaistus ovat teemoja, jotka kulkevat mukana hyvin vahvasti koko pelin ajan.
Teknisesti peli on kaunista katsottavaa ja vanhan ajan Lontoo on komeasti mallinnettu, mutta pelisarjan hyppy korkeamman grafiikan tasolle on selvästikin verottanut pelin vakautta. Screen tearingin lisäksi koin pelatessani nykimistä, tiettyjen tekstuurien vilkkumista sekä eräällä alueella varsin kömpelöä valaistuksen muutosta siirryttäessä sisätiloista ulkosalle.
Näitä esiintyi kuitenkin niin vähän, etteivät ne varsinaisesti haitanneet pelikokemusta. Suurempi ongelma olivat kuitenkin pelin latausajat siirryttäessä eri alueelta toiselle, sillä peli tykkää juoksuttaa pelaajaa ympäriinsä alueelta toiselle oman tahtinsa mukaan. Eli vaikka latausajat eivät olleetkaan kohtuuttoman pitkiä, alkoi jatkuva odottelu silti lopulta puuduttaa.
Poikkeuksena ovat kuitenkin itse Sherlock ja pienemmässä määrin tämän apuri Watson, joiden luonteenpiirteet tulevat pelin kuluessa hyvin esille. Ja vaikka rikokset ovatkin erillisiä kokonaisuuksia, niin rikos ja sitä seuraava rangaistus ovat teemoja, jotka kulkevat mukana hyvin vahvasti koko pelin ajan.
Teknisesti peli on kaunista katsottavaa ja vanhan ajan Lontoo on komeasti mallinnettu, mutta pelisarjan hyppy korkeamman grafiikan tasolle on selvästikin verottanut pelin vakautta. Screen tearingin lisäksi koin pelatessani nykimistä, tiettyjen tekstuurien vilkkumista sekä eräällä alueella varsin kömpelöä valaistuksen muutosta siirryttäessä sisätiloista ulkosalle.
Näitä esiintyi kuitenkin niin vähän, etteivät ne varsinaisesti haitanneet pelikokemusta. Suurempi ongelma olivat kuitenkin pelin latausajat siirryttäessä eri alueelta toiselle, sillä peli tykkää juoksuttaa pelaajaa ympäriinsä alueelta toiselle oman tahtinsa mukaan. Eli vaikka latausajat eivät olleetkaan kohtuuttoman pitkiä, alkoi jatkuva odottelu silti lopulta puuduttaa.
Lyhyesti:
Sherlock Holmes: Crimes And Punishments sopii varmasti pulmapelien nälkäisille ja vanhoille Sherlock Holmes -faneille. Se asettaa pelaajan tukevasti etsivän saappaisiin, mutta ikävä kyllä useimmiten piippumies tuntuu lykkivän peliä eteenpäin enemmän kuin itse pelaaja. Tämä on sääli, sillä vapaampi pulmienratkonta yhdistettynä vankkoihin perusteisiin ja pelin hienovaraiseen teemaan olisivat voineet nostattaa pelikokemuksen laatua huomattavasti.
Hyvää:+ Murhat + Sherlock ja Watson + Päättelyketjun muodostaminen + Vanhan ajan Lontoo Huonoa:- Jatkuva kädestä pitäminen - Tylsät minipelit - Mitättömät reaktiominipelit - Ajoittaiset graafiset hikoittelut 70/100 |  |
RSS Feed
