Tietokonepelit ovat aina eläneet kaikesta muusta pelimaailmasta erillisenä kummajaisena, jonka useat teokset ovat edustaneet aikansa kehittyneintä tekniikkaa ja kartoittaneet samalla uusia tapoja päästä mahdollisimman laajan pelaajakunnan tietoisuuteen. Valven luoma Steam-palvelu on vuosien mittaan rakentunut ja kehittynyt pelkästä julkaisualustasta kokonaiseksi ekosysteemiksi, joka tarjoaa väylät tutkia ja ottaa osaa yhteisön keskusteluihin, faniteoksiin ja modeihin. Viihteen suoratoistopalvelujen tapaan kukin rahalla kykenevä on halunnut oman palansa digijakelupiirakasta, mutta Epic Storen ilmestyminen on aiheuttanut huomattavaa keskustelua alalla.
Isoimpien julkaisijoiden resurssit ja kattavat immateriaalioikeudet ovat mahdollistaneet EA:n Originin, Ubisoftin Uplayn ja Bethesdan Bethesda Launcherin kaltaisten kauppa- ja jakelupalveluiden perustamisen. Omia leirejään pitävät myös GOG.comin GOG Galaxy ja Blizzard Entertainmentin Blizzard Battle.net, joista ensimmäisen juuret ovat vanhojen DOS- ja Windows-pelien tuomisella nykyaikaisille koneille ja myöhemmin korostaen uusien julkaisujen vapautta DRM-suojauksista. Battle.net on Activisionin myötä ottanut askelia kohti yhtiöiden omaa pelikauppaa, mutta aiemmin sovellus oli tärkeä tapa hallinnoida ja päivittää World of Warcraftia. Tällaisia yhden tai muutaman pelin käynnistysohjelmia on syntynyt varsinkin mikromaksullisten ilmaispelien ympärille, joihin Epic Games Launcherikin kuului Fortniten myötä, mutta pelin Battle Royale -pelimuoto saavutti ennennäkemättömän suosion ja rahallisen menestyksen yhtiölle, joka oli aiemmin tunnettu parhaiten Gears of War- ja Unreal-räiskinnöistä.
Kasvaneen vaurauden ja merkittävän huomion myötä yhtiö perusti Epic Games Storen joulukuussa 2018 ja sai positiivista otsikkotilaa lupaamalla julkaisijoille paremman voitonjaon verrattuna Steamiin ja parantamalla lupaavien indiepelien näkyvyyttä yksinoikeussopimuksilla. Julkisuuskuva alkoi tahriintua Metro: Exoduksesta lähtien, jonka Steam-versiota siirrettiin julkaisun alla vuodella eteenpäin, jota ovat seuranneet muut ilmoitukset Epic Storen -yksinoikeuksista, sisältäen muun muassa The Outer Worldsin, Controlin, The Sinking Cityn ja Borderlands 3:n.
Luonnollisesti 88/12-jakosuhde kiinnostaa mahdollisimman suurta voittoa tavoittelevia julkaisijoita, jolloin jopa standardiksi muodostunut Steam sivuutetaan 90 miljoonalla aktiivisella käyttäjällään. Kilpailu alalla kuin alalla on yleisesti otettu hyvin vastaan, koska se patistaa kehittämään tuotteita ja palveluita sekä voi alentaa myös hintoja. Tähän mennessä Epic ei tosin ole pystynyt kapuamaan samalle tasolle pelaajien silmissä, esimerkiksi verkkokaupasta puutuu vielä kokonaan ostoskoriominaisuus, sekä yritys onnistui hankkiutumaan vaikeuksiin ensimmäisen alennusmyyntinsä kanssa, jossa Epicin omasta pussista tarjottu kymmenen euron alennus yli 14,99 € hintaisista tuotteista sai 2K Gamesin, Paradoxin ja Klei Entertainmentin vetämään pelinsä pois myynnistä. Vaikka kymppi ei ollut suoraan pois julkaisijalta, on tällaisen arveltu rohkaisevan kuluttajia odottamaan pelkkiä alennuskampanjoita ja välttämään normaaleja hintoja.
Epic on onnistunut käyttämään rahaa ja valtaa näyttävästi, mutta asema nykyisten ja tulevien pelien suhteen on enemmänkin väkisin hankittu kuin konkreettisesti osoittamalla ja tarjoamalla luonnollisesti jotain sellaista, mitä muilta kilpailijoilta ei löydy. Vaikkei palvelu ole kuin hädin tuskin puolen vuoden ikäinen, on jo olemassa riittävästi tietoa ja esimerkkejä toimivista julkaisu- ja myyntialustoista, ettei pelaajan pitäisi tuntea tekevänsä valintoja, jotka perustuvat keinotekoisiin ja pakotettuihin ehtoihin.
Loppujen lopuksi kukin päättää omasta kulutuskäyttäytymisestään ja tällä tavalla valitsee, minkälaista palvelua on halukas käyttämään sekä tukemaan, nyt ja tulevaisuudessa.
Jussi Väinölä
Kasvaneen vaurauden ja merkittävän huomion myötä yhtiö perusti Epic Games Storen joulukuussa 2018 ja sai positiivista otsikkotilaa lupaamalla julkaisijoille paremman voitonjaon verrattuna Steamiin ja parantamalla lupaavien indiepelien näkyvyyttä yksinoikeussopimuksilla. Julkisuuskuva alkoi tahriintua Metro: Exoduksesta lähtien, jonka Steam-versiota siirrettiin julkaisun alla vuodella eteenpäin, jota ovat seuranneet muut ilmoitukset Epic Storen -yksinoikeuksista, sisältäen muun muassa The Outer Worldsin, Controlin, The Sinking Cityn ja Borderlands 3:n.
Luonnollisesti 88/12-jakosuhde kiinnostaa mahdollisimman suurta voittoa tavoittelevia julkaisijoita, jolloin jopa standardiksi muodostunut Steam sivuutetaan 90 miljoonalla aktiivisella käyttäjällään. Kilpailu alalla kuin alalla on yleisesti otettu hyvin vastaan, koska se patistaa kehittämään tuotteita ja palveluita sekä voi alentaa myös hintoja. Tähän mennessä Epic ei tosin ole pystynyt kapuamaan samalle tasolle pelaajien silmissä, esimerkiksi verkkokaupasta puutuu vielä kokonaan ostoskoriominaisuus, sekä yritys onnistui hankkiutumaan vaikeuksiin ensimmäisen alennusmyyntinsä kanssa, jossa Epicin omasta pussista tarjottu kymmenen euron alennus yli 14,99 € hintaisista tuotteista sai 2K Gamesin, Paradoxin ja Klei Entertainmentin vetämään pelinsä pois myynnistä. Vaikka kymppi ei ollut suoraan pois julkaisijalta, on tällaisen arveltu rohkaisevan kuluttajia odottamaan pelkkiä alennuskampanjoita ja välttämään normaaleja hintoja.
Epic on onnistunut käyttämään rahaa ja valtaa näyttävästi, mutta asema nykyisten ja tulevien pelien suhteen on enemmänkin väkisin hankittu kuin konkreettisesti osoittamalla ja tarjoamalla luonnollisesti jotain sellaista, mitä muilta kilpailijoilta ei löydy. Vaikkei palvelu ole kuin hädin tuskin puolen vuoden ikäinen, on jo olemassa riittävästi tietoa ja esimerkkejä toimivista julkaisu- ja myyntialustoista, ettei pelaajan pitäisi tuntea tekevänsä valintoja, jotka perustuvat keinotekoisiin ja pakotettuihin ehtoihin.
Loppujen lopuksi kukin päättää omasta kulutuskäyttäytymisestään ja tällä tavalla valitsee, minkälaista palvelua on halukas käyttämään sekä tukemaan, nyt ja tulevaisuudessa.
Jussi Väinölä
RSS Feed
