Peligenre: Toiminta
Julkaisija: Electronic Arts, MGM Interactive
Kehittäjä: EA Canada ja EA Redwood
Kotisivut: www.007.ea.com
Julkaisupäivä (EU): 11.11.2001
Muut alustat: Xbox, Gamecube
Ikäsuositus (ESRB): T
Pelaajamäärä: 1-4
Arvostelija: Jussi Väinölä
8-bittisen Nintendo Entertainment Systemin aikakaudella elokuvalisenssipelit olivat 90 prosenttisesti täyttä roskaa ja pikaista rahastusta leffan tullessa isolle kankaalle ja fanien halatessa pikaisen lisäkokemuksen ennen kuin elokuva tulee itse videokasetille. Moni elokuvasarjan fani ei saanut vastinetta rahalleen edes Paluu tulevaisuuteen -saagan kohdalla, vaan sohaistuja pikselioksennuksia lauantaikrapula-aamuina, joissa tyydyttiin käyttämään halvasti tehtyjä alueita ties kuinka moneen kertaan ja kierrättämään kaikkea mahdollista vähintään kolmesti.
Vasta kun itse elokuvastudiot kuten Lucasarts ottivat tehtäväkseen valvoa pelien laatua, saatiin aloitettua laadukkaiden lisenssivideopelien aikakausi, joka ulottuu myös näihinkin päiviin, kunhan peli annetaan kehittyä rauhassa ja taidokkaan tiimin avulla kuten onnistunut Batman: Arkham Asylum osoitti vuonna 2009. Vaikkei James Bond 007: Agent Under Fire perustukaan suoraan mihinkään aikaisempaan Bond-elokuvaan, ei EA:n tiimeillä ollut vaikeuksia kehittää täysin pelattavaa ja viihdyttävää Bond-peliä.
Julkaisija: Electronic Arts, MGM Interactive
Kehittäjä: EA Canada ja EA Redwood
Kotisivut: www.007.ea.com
Julkaisupäivä (EU): 11.11.2001
Muut alustat: Xbox, Gamecube
Ikäsuositus (ESRB): T
Pelaajamäärä: 1-4
Arvostelija: Jussi Väinölä
8-bittisen Nintendo Entertainment Systemin aikakaudella elokuvalisenssipelit olivat 90 prosenttisesti täyttä roskaa ja pikaista rahastusta leffan tullessa isolle kankaalle ja fanien halatessa pikaisen lisäkokemuksen ennen kuin elokuva tulee itse videokasetille. Moni elokuvasarjan fani ei saanut vastinetta rahalleen edes Paluu tulevaisuuteen -saagan kohdalla, vaan sohaistuja pikselioksennuksia lauantaikrapula-aamuina, joissa tyydyttiin käyttämään halvasti tehtyjä alueita ties kuinka moneen kertaan ja kierrättämään kaikkea mahdollista vähintään kolmesti.
Vasta kun itse elokuvastudiot kuten Lucasarts ottivat tehtäväkseen valvoa pelien laatua, saatiin aloitettua laadukkaiden lisenssivideopelien aikakausi, joka ulottuu myös näihinkin päiviin, kunhan peli annetaan kehittyä rauhassa ja taidokkaan tiimin avulla kuten onnistunut Batman: Arkham Asylum osoitti vuonna 2009. Vaikkei James Bond 007: Agent Under Fire perustukaan suoraan mihinkään aikaisempaan Bond-elokuvaan, ei EA:n tiimeillä ollut vaikeuksia kehittää täysin pelattavaa ja viihdyttävää Bond-peliä.
Vodkamartini kloonikaverille, hän haluaa sen sekoitettuna
Bond-vihollisilla on tapana kaapata koko maapallo haltuunsa ja sama on ideana UNF:ssakin. Ilkeä lääkeyhtiö Identiconilla on ilkeät suunnitelmat mielessä, jolloin Pierce Brosnanin ja Sean Conneryn -yhdistelmältä näyttävä MI6:in huippuagentti, James Bond 007, laitetaan tutkimaan asiaa kun samalla on kadonnut yhdysvaltalainen tupla C-meloneilla varustettu agentti Zoe Nightshade. Massatuhoaseet ovat niin 60-lukua ja neuvosliittomaista, että Identicom on taikonut itselleen toimivan kloonausaseman, jonka tuotoksilla Identicom pyrkii valloittamaan muut valtiot. Juoni on niin bondimaista kuin voi odottaa niin pahassa kuin hyvässäkin. 12 tehtävää ovat täynnä toimintaa ja menoa niin auton ratissa kuin ensimmäisen persoonan ammuskelun tavoin. Sitten vain aivot narikkaan ja leikkimään maailmanpelastajaa.
AUF seuraa mahtavan Nintendo 64:en Goldeneye-pelin viitoittamaa tietä perinteisellä FPS-toiminnalla, johon on ympätty mukaan Q:n valmistamia härveleitä ja tietenkin vuoden 2001 urheiluautoja. Aseistautuneet kätyrit koittavat ylivoimallaan päihittää salaisen agentin, mutta Walther P99 sylkee luoteja tiuhaan tahtiin ja kohta ovat korstot matalina. Pelaaja voi valita miten hän suorittaa toimintaosuudet, joko hiiviskelemällä ja hoitamalla äänenvaimennetulla aseella välttämättömät viholliset pois pelistä tai koittaa saada suoritettua ns. ”Bond-liikkeitä”, jonka onnistunut suorittaminen voi viedä vihollisia suuremmankin määrän kun räjähdelaatikko tipahtaa ryhmän keskelle tai Hornetin polttomoottorit kärventävät varomattomat pahikset.
Bond-vihollisilla on tapana kaapata koko maapallo haltuunsa ja sama on ideana UNF:ssakin. Ilkeä lääkeyhtiö Identiconilla on ilkeät suunnitelmat mielessä, jolloin Pierce Brosnanin ja Sean Conneryn -yhdistelmältä näyttävä MI6:in huippuagentti, James Bond 007, laitetaan tutkimaan asiaa kun samalla on kadonnut yhdysvaltalainen tupla C-meloneilla varustettu agentti Zoe Nightshade. Massatuhoaseet ovat niin 60-lukua ja neuvosliittomaista, että Identicom on taikonut itselleen toimivan kloonausaseman, jonka tuotoksilla Identicom pyrkii valloittamaan muut valtiot. Juoni on niin bondimaista kuin voi odottaa niin pahassa kuin hyvässäkin. 12 tehtävää ovat täynnä toimintaa ja menoa niin auton ratissa kuin ensimmäisen persoonan ammuskelun tavoin. Sitten vain aivot narikkaan ja leikkimään maailmanpelastajaa.
AUF seuraa mahtavan Nintendo 64:en Goldeneye-pelin viitoittamaa tietä perinteisellä FPS-toiminnalla, johon on ympätty mukaan Q:n valmistamia härveleitä ja tietenkin vuoden 2001 urheiluautoja. Aseistautuneet kätyrit koittavat ylivoimallaan päihittää salaisen agentin, mutta Walther P99 sylkee luoteja tiuhaan tahtiin ja kohta ovat korstot matalina. Pelaaja voi valita miten hän suorittaa toimintaosuudet, joko hiiviskelemällä ja hoitamalla äänenvaimennetulla aseella välttämättömät viholliset pois pelistä tai koittaa saada suoritettua ns. ”Bond-liikkeitä”, jonka onnistunut suorittaminen voi viedä vihollisia suuremmankin määrän kun räjähdelaatikko tipahtaa ryhmän keskelle tai Hornetin polttomoottorit kärventävät varomattomat pahikset.
Menopelejä ja menoa
Väliin mahtuu muutama ajo-osuus Bemarin Z8:lla, BMW 750iL:llä, klassisella Aston Martin DB5:lla sekä Neuvostoliiton tankilla. Kaarat ovat tietenkin viritetty tappiinsa konekiväärein ja ohjuksin, jolloin toisten autojen räjäyttely on hauskaa puuhaa ja vauhti on kova. Mukaan on myös saatu raideammuskeluita auton aurinkoluukun kautta, maanalaisen törmäilyauton istuimelta tai tankin tykkitornissa. Vaihtelevuutta ei siis puutu, eikä menokaan pääse hiipumaan, toisin kuin uusissa Bond-leffoissa.
Bondimaisuutta lisätään erilaisilla kännykkään mahtuvilla vempaimilla kuten munalukon rikkovalla laserilla, vetokettingillä, pomppujetpackilla ja laitteiden aktivoijalla. Laserilla saa avattua vaihtoehtoisia reittejä ja ketjulla vedettyä hahmon toiselle tasolle, jolloin suurimmilta luotisateilta voidaan välttyä tai ainakin vähentää vihollisarmeijaa merkittävästi. Eri reitin ottamisella pelaajaa palkitaan lisäpisteillä, joiden avulla voi saada vaikkapa kultaisen P99:n, loputtomat paukut sinkoon ja ajotehtäviin Rakastettuni-elokuvasta Lotus Esprit S1:n. Eri tapojen kokeileminen tuo vaihtelua ja joissakin tehtävissä voi ottaa vähän vapaammin koska luotiliivejä löytyy sieltä sun täältä jos vähänkään kurkkaa portaiden alle.
Agent Under Fire toimittaa sen mitä Bond-elokuvaltakin odotan; yliampuvaa toimintaa ja menoa. EA Canada ja Redwood ovat tehneet toimivan paketin, jossa eri pelitavat vuorottelevat onnistuneesti. Paikat vaihtuvat mukavasti Hong Kongin trooppisesta tutkimustarhasta, Itä-Euroopan tummille kaduille ja aina Identicomin salaisiin tukikohtiin öljynporauslautalla ja vuoristossa. Ympäristöt ovat mallinnettu kunnolla ja PS2:en alkuaikojen peliksi AUF näyttää varsin hyvältä ja rullaa sisätiloissa mukavalla ruudunpäivitysnopeudella. Mutta ei modattu Quake 3 Areenan moottorikaan kaikille sovi, koska ulkotiloissa ja monen vihollisen rynnätessä kohti alkaa ruudutus tippua 20 kohdalle, muttei häiritsevän usein. Aseita on mukavan paljon aina normipislasta sinkoon. Audiopuoli on hyvässä hallussa koska räjähdykset ovat voimakkaita, aseiden äänet toisistaan erottuvia ja muutama musiikkiraitakin olisi erikseen kuunneltavaa teknoilua sekä tietenkin kohokohdissa soiva orkesteriscore James Bondin teemabiisistä.
Väliin mahtuu muutama ajo-osuus Bemarin Z8:lla, BMW 750iL:llä, klassisella Aston Martin DB5:lla sekä Neuvostoliiton tankilla. Kaarat ovat tietenkin viritetty tappiinsa konekiväärein ja ohjuksin, jolloin toisten autojen räjäyttely on hauskaa puuhaa ja vauhti on kova. Mukaan on myös saatu raideammuskeluita auton aurinkoluukun kautta, maanalaisen törmäilyauton istuimelta tai tankin tykkitornissa. Vaihtelevuutta ei siis puutu, eikä menokaan pääse hiipumaan, toisin kuin uusissa Bond-leffoissa.
Bondimaisuutta lisätään erilaisilla kännykkään mahtuvilla vempaimilla kuten munalukon rikkovalla laserilla, vetokettingillä, pomppujetpackilla ja laitteiden aktivoijalla. Laserilla saa avattua vaihtoehtoisia reittejä ja ketjulla vedettyä hahmon toiselle tasolle, jolloin suurimmilta luotisateilta voidaan välttyä tai ainakin vähentää vihollisarmeijaa merkittävästi. Eri reitin ottamisella pelaajaa palkitaan lisäpisteillä, joiden avulla voi saada vaikkapa kultaisen P99:n, loputtomat paukut sinkoon ja ajotehtäviin Rakastettuni-elokuvasta Lotus Esprit S1:n. Eri tapojen kokeileminen tuo vaihtelua ja joissakin tehtävissä voi ottaa vähän vapaammin koska luotiliivejä löytyy sieltä sun täältä jos vähänkään kurkkaa portaiden alle.
Agent Under Fire toimittaa sen mitä Bond-elokuvaltakin odotan; yliampuvaa toimintaa ja menoa. EA Canada ja Redwood ovat tehneet toimivan paketin, jossa eri pelitavat vuorottelevat onnistuneesti. Paikat vaihtuvat mukavasti Hong Kongin trooppisesta tutkimustarhasta, Itä-Euroopan tummille kaduille ja aina Identicomin salaisiin tukikohtiin öljynporauslautalla ja vuoristossa. Ympäristöt ovat mallinnettu kunnolla ja PS2:en alkuaikojen peliksi AUF näyttää varsin hyvältä ja rullaa sisätiloissa mukavalla ruudunpäivitysnopeudella. Mutta ei modattu Quake 3 Areenan moottorikaan kaikille sovi, koska ulkotiloissa ja monen vihollisen rynnätessä kohti alkaa ruudutus tippua 20 kohdalle, muttei häiritsevän usein. Aseita on mukavan paljon aina normipislasta sinkoon. Audiopuoli on hyvässä hallussa koska räjähdykset ovat voimakkaita, aseiden äänet toisistaan erottuvia ja muutama musiikkiraitakin olisi erikseen kuunneltavaa teknoilua sekä tietenkin kohokohdissa soiva orkesteriscore James Bondin teemabiisistä.
Tahmailua ja rintoja
Vaikka toiminta on viihdyttävää ja menoa ei puutu, eivät kontrollit ole aivan kunnossa. Koska Bondia liikutetaan kummallakin tatilla ja kummallakin tähdätään. Vasemmalla tatilla liikutaan eteen ja taakse sekä tähdätään oikealle ja vasemmalle. Oikealla tatilla taas tähdätään vertikaalisesti ja liikutaan sivuttain. Modernien FPS-peleihin verrattuna AUF:in kontrollit ovat oudot myös ampumisen tapaan koska X-nappia käytetään hattunappien sijaan aseen laukaisemiseen. Quake 3:en avaruusmainen pomppiminen on jättänyt jälkensä Bondiinkin, koska hyppiessä 007 leijailee kuin mikäkin astronautti, jolloin hyppely on välillä hieman vaarallista touhua varsinkin kentissä, joissa on vaarana tappava tiputus. Liikkuminen on hieman tahmaista aluksi, mutta kaavion oppii pelatessa. Hankalahkoja kontrolleja kompensoi kuitenkin hitaalla toimiva tekoäly, joka ohjailee sotilaita hieman hitaasti ja viiveellä. Osaavat viholliset toki suojautua ja ampua suojan takaa, mutta useasti soltut rynnäköivät nyrkkeilyetäisyydelle, tai juoksentelevat outoa ympyrää huudellen ”Bond is here!” Harmi sinänsä, koska muutama kiinnostava pomotaistelu kaatuu hitaasti ja ennalta-arvattavasti liikkuvaan tekoälyyn.
Jos vihollisilla on liian vähän älliä, on AUF:ssa liikaa tissejä. Vaikka kauniit kaunottaret ovat osa Bondia, Agent Under Firessa heitä on ehkä liikaakin, joka vaikuttaa siltä kuin kehitystiimeille olisi jäänyt liikaa aikaa ja EA olisi maksanut jokaisesta puskuriparista ekstraa kehittäjille. Varsinkin kun jopa pääpahiskin tyytyy pehmopornomalliksi, jää EA:n poikien yläkoulumainen asenne varsin noloksi touhuksi. Turhien neitsytnörttikalastelujen sijaan AUF olisi tarvinnut enemmän sisältöä kenttiin tai lisää alueita, koska jokaisen tehtävän suorittamiseen menee korkeintaan sellaiset 15 minuuttia. Jolloin lopputekstit surraavat ruudulla siinä kolmessa, neljässä tunnissa. Ensimmäisellä kerralla voi mennä ehkä kuusikin. Mutta täyshintaisena James Bond 007 Agent Under Firessa on liian vähän yksinpelisisältöä. Voihan pelaaja koittaa saada platinaa jokaisesta kentästä, etsimällä Bond-bonukset ja tekemällä Bond-liikkeet. Uudelleenpelaaminen ei kuitenkaan sovi kaikille, jolloin muutama lisäkenttä ei olisi Goldeneyen tapaan ollut pahitteeksi.
Kimpassa on kivempaa
Lyhyestä yksinpelistä huolimatta hauskuus voi jatkua kaverien kanssa eri pelimuotojen kanssa jopa samalla ruudulta. Lipunryöstön ja tiimitappelujen ohella mukana on myös hauska palkkamurhauspelimuoto, jossa pelaajat koittavat vuorotellen surmata tai suojella diplomaattia pienellä juna-asemalla keinoin millä hyvänsä. Eri aseilla moninpeli on kaveriporukan kanssa erittäin hauskaa touhua sinkohippana ja sopivan arcademaisella pelimoottorilla.
James Bond 007: Agent Under Fire on viihdyttävä pelikokemus kaikin puolin. Siitä ei ole haastajaksi Goldeneyelle, mutta AUF on kertakäyttöviihteenä käytetty-laarista ostamisen arvoinen kokemus jos kaipaa bondimaista viihdettä iltaan ja kaveriporukkaan uuden kimppapelin.
Lyhyesti:
Sisällöltään kevyehkö, mutta viihdearvoltaan korkea toimintapaukku.
Arvosana: 78/100
MI6:n 00-ryhmän arvoista:
+ Pelimuotojen monipuolisuus
+ Viimeistelty audiovisuaalinen toteutus
+ Viihdyttää alusta loppuun
+ Moninpeli
KGB:n siivousryhmän arvoista:
- Pääsisällön niukkuus
- Totuttelua vaativat kontrollit
- Sekoileva tekoäly
Vaikka toiminta on viihdyttävää ja menoa ei puutu, eivät kontrollit ole aivan kunnossa. Koska Bondia liikutetaan kummallakin tatilla ja kummallakin tähdätään. Vasemmalla tatilla liikutaan eteen ja taakse sekä tähdätään oikealle ja vasemmalle. Oikealla tatilla taas tähdätään vertikaalisesti ja liikutaan sivuttain. Modernien FPS-peleihin verrattuna AUF:in kontrollit ovat oudot myös ampumisen tapaan koska X-nappia käytetään hattunappien sijaan aseen laukaisemiseen. Quake 3:en avaruusmainen pomppiminen on jättänyt jälkensä Bondiinkin, koska hyppiessä 007 leijailee kuin mikäkin astronautti, jolloin hyppely on välillä hieman vaarallista touhua varsinkin kentissä, joissa on vaarana tappava tiputus. Liikkuminen on hieman tahmaista aluksi, mutta kaavion oppii pelatessa. Hankalahkoja kontrolleja kompensoi kuitenkin hitaalla toimiva tekoäly, joka ohjailee sotilaita hieman hitaasti ja viiveellä. Osaavat viholliset toki suojautua ja ampua suojan takaa, mutta useasti soltut rynnäköivät nyrkkeilyetäisyydelle, tai juoksentelevat outoa ympyrää huudellen ”Bond is here!” Harmi sinänsä, koska muutama kiinnostava pomotaistelu kaatuu hitaasti ja ennalta-arvattavasti liikkuvaan tekoälyyn.
Jos vihollisilla on liian vähän älliä, on AUF:ssa liikaa tissejä. Vaikka kauniit kaunottaret ovat osa Bondia, Agent Under Firessa heitä on ehkä liikaakin, joka vaikuttaa siltä kuin kehitystiimeille olisi jäänyt liikaa aikaa ja EA olisi maksanut jokaisesta puskuriparista ekstraa kehittäjille. Varsinkin kun jopa pääpahiskin tyytyy pehmopornomalliksi, jää EA:n poikien yläkoulumainen asenne varsin noloksi touhuksi. Turhien neitsytnörttikalastelujen sijaan AUF olisi tarvinnut enemmän sisältöä kenttiin tai lisää alueita, koska jokaisen tehtävän suorittamiseen menee korkeintaan sellaiset 15 minuuttia. Jolloin lopputekstit surraavat ruudulla siinä kolmessa, neljässä tunnissa. Ensimmäisellä kerralla voi mennä ehkä kuusikin. Mutta täyshintaisena James Bond 007 Agent Under Firessa on liian vähän yksinpelisisältöä. Voihan pelaaja koittaa saada platinaa jokaisesta kentästä, etsimällä Bond-bonukset ja tekemällä Bond-liikkeet. Uudelleenpelaaminen ei kuitenkaan sovi kaikille, jolloin muutama lisäkenttä ei olisi Goldeneyen tapaan ollut pahitteeksi.
Kimpassa on kivempaa
Lyhyestä yksinpelistä huolimatta hauskuus voi jatkua kaverien kanssa eri pelimuotojen kanssa jopa samalla ruudulta. Lipunryöstön ja tiimitappelujen ohella mukana on myös hauska palkkamurhauspelimuoto, jossa pelaajat koittavat vuorotellen surmata tai suojella diplomaattia pienellä juna-asemalla keinoin millä hyvänsä. Eri aseilla moninpeli on kaveriporukan kanssa erittäin hauskaa touhua sinkohippana ja sopivan arcademaisella pelimoottorilla.
James Bond 007: Agent Under Fire on viihdyttävä pelikokemus kaikin puolin. Siitä ei ole haastajaksi Goldeneyelle, mutta AUF on kertakäyttöviihteenä käytetty-laarista ostamisen arvoinen kokemus jos kaipaa bondimaista viihdettä iltaan ja kaveriporukkaan uuden kimppapelin.
Lyhyesti:
Sisällöltään kevyehkö, mutta viihdearvoltaan korkea toimintapaukku.
Arvosana: 78/100
MI6:n 00-ryhmän arvoista:
+ Pelimuotojen monipuolisuus
+ Viimeistelty audiovisuaalinen toteutus
+ Viihdyttää alusta loppuun
+ Moninpeli
KGB:n siivousryhmän arvoista:
- Pääsisällön niukkuus
- Totuttelua vaativat kontrollit
- Sekoileva tekoäly
RSS Feed
