
Peligenre: Ongelmanratkaisu/Tasohyppely
Julkaisija: Square Enix
Kehittäjä: Airtight Games
Julkaisupäivä (Eurooppa): 11.7.2012
Kotisivu: http://www.quantumconundrum.com/
Muut alustat: PC, Xbox 360
Pelaajamäärä: 1
Ikärajoitus (PEGI): +7
Arvostelija: Pekka Lähteenmäki
Portal on ehkä yksi maailman suosituimmista ongelmanratkaisupeleistä, sillä se sisältää viihdyttävän ja kekseliään tavan ratkaista ongelmia, sekä useita erilaisia mahdollisuuksia soveltaa tätä ratkontatapaa. Pelin pääsuunnittelija Kim Swift otti Portalin jälkeen tehtäväkseen ohjata toisen mielenkiintoisen ongelmanratkaisupelin, joka kulkee nimellä Quantum Conundrum.
Julkaisija: Square Enix
Kehittäjä: Airtight Games
Julkaisupäivä (Eurooppa): 11.7.2012
Kotisivu: http://www.quantumconundrum.com/
Muut alustat: PC, Xbox 360
Pelaajamäärä: 1
Ikärajoitus (PEGI): +7
Arvostelija: Pekka Lähteenmäki
Portal on ehkä yksi maailman suosituimmista ongelmanratkaisupeleistä, sillä se sisältää viihdyttävän ja kekseliään tavan ratkaista ongelmia, sekä useita erilaisia mahdollisuuksia soveltaa tätä ratkontatapaa. Pelin pääsuunnittelija Kim Swift otti Portalin jälkeen tehtäväkseen ohjata toisen mielenkiintoisen ongelmanratkaisupelin, joka kulkee nimellä Quantum Conundrum.
Pähkähullu professori ja kiehtova kemia
Peli alkaa, kun pelihahmo saapuu setänsä professori Fitz Quadwranglen kartanoon, jossa pelaajan on tarkoitus asua. Quadwrangle itse ei ole tietoinen veljenpoikansa saapumisesta, vaan työstää erikoislaatuista tutkimustaan, jonka seurauksena lukitsee itsensä taskukokoiseen ulottuvuuteen ja sotkee samalla kartanonsa huoneet erilaisten ulottuvuuksien kanssa, joilla jokaisella on omat ominaisuudet. Pappa tietysti unohtaa mikä meni pieleen ja laittaa pelaajan asialle noutamaan erityisen käsineen, jolla voi kontrolloida kartanossa vaikuttavia ulottuvuuksia. Tämän jälkeen reissataan läpi kartanon halliten erilaisia ulottuvuuksia päämääränä käynnistää uudelleen kolme generaattoria, joiden avulla professori uskoo pääsevänsä ulos tasku-ulottuvuudesta.
Quantum Conundrumissa tarinassa on huomattavia samanlaisuuksia, kuin Portalissa. Päähenkilö on koko pelin ajan hiljaa ja puhumisen hoitaa hahmoa neuvova professori, joka itse ei ole näkyvillä. Alussa annetaan päämäärä, johon pyrkiä ja juonta koitetaan herätellä pienillä välivideoilla, joiden tapahtumia ei kuitenkaan loppujen lopuksi huomaa lähes mitenkään pelin myöhemmissä vaiheissa.
Tarinaakin parempaa pelissä on sen huumori. Kartanon kirjahyllyihin on ripoteltu teoksia, joiden kansissa referoidaan reaalimaailman kirjallisuutta, mutta siten että nimiä on muutettu vastaamaan tieteellisiä aiheita, helppoina esimerkkeinä toimivat "Time-Lord of the Rings" ja "Star Shift Troopers". Kartanon seiniltä löytyy myös useita tauluja, joiden aiheet vaihtelevat ulottuvuuden mukaan: Oletuksena voi olla taulu jossa hahmo pitää ilmapalloa kädessään, kevyessä ulottuvuudessa hahmo itse leijuu taulun yläosassa ja raskaassa ulottuvuudessa hahmo saa rautaisen ilmapallon päähänsä. Näiden lisäksi pelaajaa ohjaileva professori on jatkuvasti heittämässä läppää kartanon historiasta, keksinnöistä, nuoruusvuosistaan sekä matkoistaan ulkomaille.
Peli alkaa, kun pelihahmo saapuu setänsä professori Fitz Quadwranglen kartanoon, jossa pelaajan on tarkoitus asua. Quadwrangle itse ei ole tietoinen veljenpoikansa saapumisesta, vaan työstää erikoislaatuista tutkimustaan, jonka seurauksena lukitsee itsensä taskukokoiseen ulottuvuuteen ja sotkee samalla kartanonsa huoneet erilaisten ulottuvuuksien kanssa, joilla jokaisella on omat ominaisuudet. Pappa tietysti unohtaa mikä meni pieleen ja laittaa pelaajan asialle noutamaan erityisen käsineen, jolla voi kontrolloida kartanossa vaikuttavia ulottuvuuksia. Tämän jälkeen reissataan läpi kartanon halliten erilaisia ulottuvuuksia päämääränä käynnistää uudelleen kolme generaattoria, joiden avulla professori uskoo pääsevänsä ulos tasku-ulottuvuudesta.
Quantum Conundrumissa tarinassa on huomattavia samanlaisuuksia, kuin Portalissa. Päähenkilö on koko pelin ajan hiljaa ja puhumisen hoitaa hahmoa neuvova professori, joka itse ei ole näkyvillä. Alussa annetaan päämäärä, johon pyrkiä ja juonta koitetaan herätellä pienillä välivideoilla, joiden tapahtumia ei kuitenkaan loppujen lopuksi huomaa lähes mitenkään pelin myöhemmissä vaiheissa.
Tarinaakin parempaa pelissä on sen huumori. Kartanon kirjahyllyihin on ripoteltu teoksia, joiden kansissa referoidaan reaalimaailman kirjallisuutta, mutta siten että nimiä on muutettu vastaamaan tieteellisiä aiheita, helppoina esimerkkeinä toimivat "Time-Lord of the Rings" ja "Star Shift Troopers". Kartanon seiniltä löytyy myös useita tauluja, joiden aiheet vaihtelevat ulottuvuuden mukaan: Oletuksena voi olla taulu jossa hahmo pitää ilmapalloa kädessään, kevyessä ulottuvuudessa hahmo itse leijuu taulun yläosassa ja raskaassa ulottuvuudessa hahmo saa rautaisen ilmapallon päähänsä. Näiden lisäksi pelaajaa ohjaileva professori on jatkuvasti heittämässä läppää kartanon historiasta, keksinnöistä, nuoruusvuosistaan sekä matkoistaan ulkomaille.
Kohti uusia ulottuvuuksia
Pelin pääidea ovat neljä erikoista ulottuvuutta ja niihin liittyvät ongelmanratkaisutehtävät. Ensimmäinen hallittava ulottuvuus on "Pehmo", jossa kaikki muuten vaikeasti liikuteltavat objektit muuttuvat pehmeiksi, kevyiksi versioiksi, joita on helppo kantaa ja heitellä. Tässä ulottuvuudessa voi pinota objekteja, jotka auttavat pelaajaa etenemään kentässä, tai siirtää niitä painikkeiden päälle, jotka avaavat ovia tai aktivoivat laitteita.
Seuraava ulottuvuus arsenaalissa on "Painava", jossa valmiiksi raskaiden esineiden lisäksi myös pienistä pahvilaatikoista muuttuu valurautaisia järkäleitä, joita ei voi siirrellä taikka tuhota. Tällaisia objekteja käytetään yleensä suojelemaan pelaajaa kentissä riehuvilta tappavilta säteiltä tai vastaavilta vaaroilta.
Kolmas ulottuvuus on "Hidastus”. Hitaassa ulottuvuudessa objektien liikeratoja ja laskeutumista on helppo seurata, jolloin objektien siirtelystä heittelemällä tulee helpompaa. Käytännössä pelaaja voi nakkailla lootia ynnä muita esineitä kuilujen yli ja tämän jälkeen kipittää toista reittiä vastaanottamaan esineen. Samalla tavalla pelaaja voi käyttää esineitä niiden mukana lentämiseen, joko viskaamalla ne itse ilmaan pehmeässä ulottuvuudessa tai hyppäämällä valmiiksi liikkuvan esineen päälle.
Viimeinen ulottuvuus on "Painovoima". Painovoima saa kaiken muun paitsi itse pelaajan lentämään lattiasta kattoon. Painovoiman vaihtelua käytetään, kun esineitä täytyy joko liikuttaa vuorotellen lattiassa ja katossa sijaitsevia liukuhihnoja pitkin tai kun halutaan objektin lentävän pitkien kuilujen yli, silloin ulottuvuuteen siirrytään ja poistutaan yhä uudelleen, joka saa liikkuvan objektin lentämään vuorotellen ylös ja taas alas.
Hauskuuden peliin tuo juurikin näiden ulottuvuuksien sekoittelu. Peli aloitetaan yhdellä ulottuvuudella ja pelin edetessä ulottuvuuksia tulee lisää aina yksi kerrallaan ja niitä pääsee miksaamaan toisiinsa pelin edetessä. Loppujen lopuksi pelaaja pääsee sekoittelemaan kaikkia neljää ulottuvuutta keskenään. Ulottuvuuksia ei pääse hallitsemaan vapaasti heti, vaan niitä ylläpitävä generaattori pitää ensin aktivoida ulottuvuuden väriä vastaavalla patterilla, sitä ennen pelaaja joutuu aktivoimaan ulottuvuuden yleensä kentästä löytyvällä kytkimellä.
Onnistumisen tunne ei tule pelkästään siitä, että oivaltaa mitä milloinkin pitää tehdä, mutta myös miten tarkasti toteutus tapahtuu. Hauskimpia hetkiä pelin parissa tuli koettua, kun pääsi lentelemään objekteilla ympäri huoneita, samalla kun piti miettiä mitä kautta olisi hauskinta pyrkiä päämäärään ja mitä esineitä tarvitsee vielä noukkia matkalta.
Ongelmanratkaisu ei kuitenkaan aina ole hauskaa. Vaikka peli muodostuukin suurimmaksi osaksi mielenkiintoisista pikkupulmista, on kentissä myös paljon tasohyppelyelementtejä, jotka ovat joskus pelin heikointa antia. Suurimman ongelman näissä aiheuttaa ensimmäisen persoonan katselukulma, jonka takia pelaajan on usein vaikea määrittää missä hahmo tarkalleen ottaen seisoo. Hirveimpiä ovat kohdat, joissa jotain pitää ottaa kiinni ilmasta samalla kun hahmo seisoo ohuella laudanpätkällä, tällaiset tilanteet lähettivät usein pelihahmoni kirosanojen saattelemana kuilun pohjalle.
Pelin pääidea ovat neljä erikoista ulottuvuutta ja niihin liittyvät ongelmanratkaisutehtävät. Ensimmäinen hallittava ulottuvuus on "Pehmo", jossa kaikki muuten vaikeasti liikuteltavat objektit muuttuvat pehmeiksi, kevyiksi versioiksi, joita on helppo kantaa ja heitellä. Tässä ulottuvuudessa voi pinota objekteja, jotka auttavat pelaajaa etenemään kentässä, tai siirtää niitä painikkeiden päälle, jotka avaavat ovia tai aktivoivat laitteita.
Seuraava ulottuvuus arsenaalissa on "Painava", jossa valmiiksi raskaiden esineiden lisäksi myös pienistä pahvilaatikoista muuttuu valurautaisia järkäleitä, joita ei voi siirrellä taikka tuhota. Tällaisia objekteja käytetään yleensä suojelemaan pelaajaa kentissä riehuvilta tappavilta säteiltä tai vastaavilta vaaroilta.
Kolmas ulottuvuus on "Hidastus”. Hitaassa ulottuvuudessa objektien liikeratoja ja laskeutumista on helppo seurata, jolloin objektien siirtelystä heittelemällä tulee helpompaa. Käytännössä pelaaja voi nakkailla lootia ynnä muita esineitä kuilujen yli ja tämän jälkeen kipittää toista reittiä vastaanottamaan esineen. Samalla tavalla pelaaja voi käyttää esineitä niiden mukana lentämiseen, joko viskaamalla ne itse ilmaan pehmeässä ulottuvuudessa tai hyppäämällä valmiiksi liikkuvan esineen päälle.
Viimeinen ulottuvuus on "Painovoima". Painovoima saa kaiken muun paitsi itse pelaajan lentämään lattiasta kattoon. Painovoiman vaihtelua käytetään, kun esineitä täytyy joko liikuttaa vuorotellen lattiassa ja katossa sijaitsevia liukuhihnoja pitkin tai kun halutaan objektin lentävän pitkien kuilujen yli, silloin ulottuvuuteen siirrytään ja poistutaan yhä uudelleen, joka saa liikkuvan objektin lentämään vuorotellen ylös ja taas alas.
Hauskuuden peliin tuo juurikin näiden ulottuvuuksien sekoittelu. Peli aloitetaan yhdellä ulottuvuudella ja pelin edetessä ulottuvuuksia tulee lisää aina yksi kerrallaan ja niitä pääsee miksaamaan toisiinsa pelin edetessä. Loppujen lopuksi pelaaja pääsee sekoittelemaan kaikkia neljää ulottuvuutta keskenään. Ulottuvuuksia ei pääse hallitsemaan vapaasti heti, vaan niitä ylläpitävä generaattori pitää ensin aktivoida ulottuvuuden väriä vastaavalla patterilla, sitä ennen pelaaja joutuu aktivoimaan ulottuvuuden yleensä kentästä löytyvällä kytkimellä.
Onnistumisen tunne ei tule pelkästään siitä, että oivaltaa mitä milloinkin pitää tehdä, mutta myös miten tarkasti toteutus tapahtuu. Hauskimpia hetkiä pelin parissa tuli koettua, kun pääsi lentelemään objekteilla ympäri huoneita, samalla kun piti miettiä mitä kautta olisi hauskinta pyrkiä päämäärään ja mitä esineitä tarvitsee vielä noukkia matkalta.
Ongelmanratkaisu ei kuitenkaan aina ole hauskaa. Vaikka peli muodostuukin suurimmaksi osaksi mielenkiintoisista pikkupulmista, on kentissä myös paljon tasohyppelyelementtejä, jotka ovat joskus pelin heikointa antia. Suurimman ongelman näissä aiheuttaa ensimmäisen persoonan katselukulma, jonka takia pelaajan on usein vaikea määrittää missä hahmo tarkalleen ottaen seisoo. Hirveimpiä ovat kohdat, joissa jotain pitää ottaa kiinni ilmasta samalla kun hahmo seisoo ohuella laudanpätkällä, tällaiset tilanteet lähettivät usein pelihahmoni kirosanojen saattelemana kuilun pohjalle.
Taiteen ja tieteen välimaastossa
Graafisesta näkökulmasta peli käyttää mukavan pehmeää ulkoasua, ilman suurta määrää yksityiskohtia. Pehmeät värit ja yksinkertaiset muodot saivat itseni hyvälle mielelle ja toivat hieman helpotusta objektien käyttöön ja paikantamiseen, siinä missä heikot tasohyppelyominaisuudet verottivat niitä. Pelissä ei ole väkivaltaa ja hahmon menehtyminen tapahtuu ruudun tummenemisella, joten tekelettä voi suositella melkein kaikenikäisille, tietysti unohtamatta että kyseessä on ongelmanratkontapeli, eivätkä pulmat aina ole helpoimmasta päästä.
Musiikkeina toimivat vekkulit äänet, sekä rento taustamusiikki, joka saa aivot raksuttamaan. Hahmojen ja esineiden äänimaailmaa voi myös muuttaa siirtymällä hitaaseen ulottuvuuteen, tällöin esimerkiksi professorin lemmikki, joka pitää hallussaan ulottuvuusgeneraattorien pattereita, kuulostaa ajoittain melkein pelottavalta mörähtäessään hitaasti, kun pelaaja vie tältä patterin.
Lyhyesti:
Quantum Conundrum on viihteellinen ongelmanratkaisupaketti, jota on maustettu reilulla annoksella huumoria, värikkäillä grafiikoilla sekä veikeällä äänimaailmalla. Menoa hidastavat ajoittain kankeat tasohyppelykohdat, mutta ne eivät onnistu pilaamaan kokonaisuutta. Jos pitää Portalin tapaisista pulmapeleistä, tykkää varmasti myös Quantum Conundrumista.
Tieteellisiä saavutuksia:
+ Ulottuvuuksien yhdistely on hauskaa
+ Huumori
+ Mukavan pehmeä ulkoasu
Murphyn laki:
- Tasohyppelyn kankeus ärsyttää ajoittain
Arvosana:
86/100
Pekka Lähteenmäki
Graafisesta näkökulmasta peli käyttää mukavan pehmeää ulkoasua, ilman suurta määrää yksityiskohtia. Pehmeät värit ja yksinkertaiset muodot saivat itseni hyvälle mielelle ja toivat hieman helpotusta objektien käyttöön ja paikantamiseen, siinä missä heikot tasohyppelyominaisuudet verottivat niitä. Pelissä ei ole väkivaltaa ja hahmon menehtyminen tapahtuu ruudun tummenemisella, joten tekelettä voi suositella melkein kaikenikäisille, tietysti unohtamatta että kyseessä on ongelmanratkontapeli, eivätkä pulmat aina ole helpoimmasta päästä.
Musiikkeina toimivat vekkulit äänet, sekä rento taustamusiikki, joka saa aivot raksuttamaan. Hahmojen ja esineiden äänimaailmaa voi myös muuttaa siirtymällä hitaaseen ulottuvuuteen, tällöin esimerkiksi professorin lemmikki, joka pitää hallussaan ulottuvuusgeneraattorien pattereita, kuulostaa ajoittain melkein pelottavalta mörähtäessään hitaasti, kun pelaaja vie tältä patterin.
Lyhyesti:
Quantum Conundrum on viihteellinen ongelmanratkaisupaketti, jota on maustettu reilulla annoksella huumoria, värikkäillä grafiikoilla sekä veikeällä äänimaailmalla. Menoa hidastavat ajoittain kankeat tasohyppelykohdat, mutta ne eivät onnistu pilaamaan kokonaisuutta. Jos pitää Portalin tapaisista pulmapeleistä, tykkää varmasti myös Quantum Conundrumista.
Tieteellisiä saavutuksia:
+ Ulottuvuuksien yhdistely on hauskaa
+ Huumori
+ Mukavan pehmeä ulkoasu
Murphyn laki:
- Tasohyppelyn kankeus ärsyttää ajoittain
Arvosana:
86/100
Pekka Lähteenmäki